Vaipparoskis syö hajun

Pienen asuntomme pieneen kylpyhuoneeseen ei vaan millään saanut mahtumaan hoitopöytää vauvalle. Pysytimmekin vaipanvaihtopisteen maakuuhuoneen lipaston päälle. Törmäsin sitten verkkokauppoja selatessani vaipparoskikseen ja tilasin suorilta ensimmäisen kappaleen, joka eteeni sattui.

Angelcaren vaipparoskis saapui meille siis postitse ja pääsi heti kovaan käyttöön. Yksin kotona talvipakkasella olisi ollut vaikea kiikuttaa kakkavaippoja ulos useita kertoja päivässä. Vaipparoskis keräsi mainiosti itseni mittaisen pötkön tavaraa ja hajut jäivät kannen alle. Puolen vuoden aktiivisen käytön jälkeen hajulukko alkoi vuotaa ja pinttynyt, vieno vauvankakan haju levisi makkariimme. Vaipparoskis on nyt pistetty roskikseen.

+ helppokäyttöinen
+ tilava
+ huomaamaton pöydän alla tai huoneen nurkassa
+ kerää hajun talteen
- pussikasetteja ei saa kaikista kaupoista, verkkokaupoista tilaaminen tulee kalliiksi
- menettää hajuttomuutensa noin puolessa vuodessa, toisaalta käy tuolloin muutenkin jo tarpeettomaksi

Viihdyttävä leikkimatto

Aune alkoi liikkumaan ja oppi kääntymään vatsalleen refluksivaivojensa vuoksi vasta melko myöhään. Jossain vaiheessa aika lattialla köllötellessä alkoi käymään tylsäksi vanhempien jatkuvasta viihdyttämisestä huolimatta.

Ihan pienenä Aunella oli käytössä Ikeasta hankittu leikkimatto, josta roikkuvia palloja ja renkaita hän tarkkaili ja tutki aikansa. Sittemmin lelut alkoivat tylsistyttmään ja pienen kaaren alla makoilu kävi ahtaaksi. Selasin aikani verkkokauppoja etsien mahdollisiman tilavaa leikkimattoa, jossa on lelukaari - Aune kun ei kyennyt vielä 5-kuukautisena olemaan vatsallaan kuin hetken. Yksi pieni kriteeri leikkimaton hankinnassa oli myös värimaailma, en myöskään halunnut vilkkuvia valoja ja paristoilla käyviä soittorasioita mattoon. Lopulta löysin tämän Fehnin leikkimaton, joka on edelleen ajoittain käytössä (tyttö 8 kuukautta).

+ Miellyttävä värimaailma
+ Paljon kiinnostavia yksityiskohtia ja kaaren lelut saa irti
+ Tilava, isompikin lapsi mahtuu tutkailemaan leluja
- Kallis, kuten muutkin leikkimatot ja puuhakeskukset
- Hankala pestä

Lähes täydellinen vaippa

Kauppojen vaippahylyillä riittää vaihtoehtoja. Melkoisen monta jättipakettia tuli ostettua ennen kuin meille sopiva malli löytyi. Huggiesin vaipat ovat olleet Aunella alusta asti ylivoimaisia niiden istuvuuden ja pehmeän puuvillaisen sisäpinnan ansiosta. Tällä hetkellä, 8-kuisena menossa Step-in, koko 4.

+ joustava, pehmeä istuvuus
+ pitää hyvin läpi yön
+ iho on kuiva pitkänkin ajan jälkeen
+ puuvillainen pinta hengittää
- myydään vain isoimmissa marketeissa

Sänky koholle

Kun pinnasänky pitää saada kohoasentoon, suosittelen kyllä ehdottomasti näitä Space Babies unipalikoita. Palikat toimivat huomattavasti paremmin kuin perinteinen kirjakasa. Meillä ainakin kirjoilla korotettu sänky tuntui huteralta ja liikkui helposti paikoiltaan. Palikoilla pinnasängyn sai tukevasti lievään kohoasentoon.

Ainoa ongelma sängyn korottamisessa oli ainakin meillä vauvan valuminen pitkin ja poikin. Sairaalassa olivat virittäneet metallisänkyjen pinnoihin lakanapötkön. Samalla virityksellä mentiin meilläkin 8 kuukauden ikään asti. Tuolloin öinen liikkuminen pakotti palauttamaan sängyn tasaiseksi, koska ei ole toivottavaa, että Aune on jatkuvasti pää alaspäin.

+ edullinen ja kätevä tapa korottaa pinnasänkyä
+ pysyvät tukevasti paikoillaan ja käyvät erilaisiin sängynjalkoihin

- olisin toivonut vielä korkeampaa korotusta, mutta valmistajan mukaan 3 palikkaa/jalka on maksimi

Vaunujen valintaa

Vaunut, yhdistelmävaunut, rattaat, maktarattaat... Eri kokoja, malleja, käyttötarkoituksia, värejä, muotoja...

Vaunujen ostaminen oli ja on edelleen yksi haastavimmista ostoksista elämäni varrella. Edes asunnon hankkiminen ei tuottanut yhtä paljoa päänvaivaa.

Aunen vaunut ostettiin kriteereillä, jotka koin ennen tytön syntymään tärkeimmiksi: helposti kasattavat (jotta saan yksin pakattua autoon), kevyet kantaa (meillä ei ole hissiä ja olen selkävikainen), mahtuvat pieneen tilaan, mutta ovat kätevät kulkupelit hangessa (Aune kun syntyi talvella). Kaikissa liikkeissä todettiin, että Emmaljungan yhdistelmät ovat ainoa vaihtoehto. Niiden kääntyvillä etupyörillä kuulemma pystyy kahlaamaan kinoksissa. Ostimme myyjän käskystä Emmaljungan Ozonet erillisellä vaunukopalla.

Aunen syntymän jälkeen kriteerit vaunuille kuitenkin muuttuivat: makuuasento olisi pitänyt saada koholle (refluksin takia Aunea ei voinut makuuttaa pitkiä aikoja täysin vaakatasossa), isot pyörät olisivat olleet paremmat talvella, eikä autoon pakkausta juurikaan harrastettu. Ratkaisin makuuasennon rakentamalla äitiyspakkauksen patjasta korokkeen vaunupatjan alle. Lukuunottamatta tuota pientä puutetta, vaunut toimivat loistavasti ja olivat meillä käytössä myös sisällä. Aune nukkui ensimmäiset kolme kuukautta vaunuissaan.

Varsinainen ongelma vaunuista muodostui siinä vaiheessa kun Aunea ei viiden kuukauden vanhana uskaltanut pitää korotetun patjan päällä tippumisvaaran vuoksi. Ozonen ratasosa, jonka kaivoimme paketista oli kuppimainen ja pikkuinen tyttö valui myttyyn istuimen keskelle. Päädyimme pitkän pohdinnan ja tutkinnan tuloksena Emmaljungan City Crosseihin - ainakin kaikki olemassa olevat osat ja rengasrungot käyvät nyt päikseen ja niitä voi vaihdella tarpeen tullen.

Jos olisin tiennyt sen, minkä nyt tiedän vaunuista ja rattaista sekä meidän tytön tarpeista, olisin päätynyt aivan toisenlaisiin vaihtoehtoihin. Niistä lisää myöhemmin.


Emmaljunga Ozone
+ pehmeästi ja kevyesti liikkuvat pyörät
+ pienikokoiset, kevyet ja ketterät
+ Maxi-Cosin turvakaukalolle kiinnitys
+ kaikki Emmaljungan osat sopivat toisiinsa
- ratasosaan ei välttämättä voi siirtyä, vaikka vaunukoppa käy liian pieneksi
- värivaihtoehdot ovat poikamaisia


Emmlajunga City Cross
+ renkaat soveltuvat talvikäyttöön
+ ratasosan saa neljään eri tasoon, sopii myös vauvalle, joka ei osaa istua
+ tilava ratasosa
- ovat melko köpelöt ja vievät tilaa

Napakka syöttötuoli

Stokken Tripp Trapp -syöttötuoli taitaa olla aika tyypillinen valinta, vaikkei omaa silmääni hirveästi miellytäkään. Valinta päätyi kuitenkin tähän sekä sen monipuolisuuden että vauvatuen koon vuoksi. Liikkeessä myyjä kertoi, että puolivuotias saa istua tuolissa, vaikkei vielä pysyisi istuma-asennossa itsekseen.

Aune on nyt seitsemän kuukautta ja istuskelee tukevasti syöttötuolissaan, lattialla tarvitaan vielä vanhempien tukea. Tulevaisuudessa istuinosan ja jalkatuen korkeutta voi säädellä lapsen kasvaessa tarpeen mukaan.

+ kasvaa lapsen mukana
+ napakka tuki vauvalle, joka ei osaa vielä itse istua
+ paljon värivaihtoehtoja sekä rungoissa että vauvatuen pehmusteissa

Bumbo on pienen vauvan tuoli

Harmittaa, että löysin Bumbon niin myöhään kaverin suosittelemana. Se olisi ollut loistoapu istuma-asentoja varioidessa jo paljon aiemmin, valmistaja kun kertoo, että vauvaistuimeen voi laittaa jo kolmikuisen lapsen (mikäli vauva kannattelee itse päätään). Vaiketa tietysti nyt kokeilematta kuvitella, miten hieman huteran vauvan olisi tuohon uskaltanut silloin jo istuttaa.

Aune taisi olla vajaa viisi kuukautta, kun sai Bumbon. Juoksin tuulispäänä Stockmannille hakemaan alesta tuolia ja sainkin viimeisen kappaleen. Aune tykkää erityisesti kalastella leluja tuolin ympäriltä ja sitten heitellä niitä ympäriinsä. Tässä vauvatuolissa saa erilasta perspektiiviä maailmaan, kun ei osaa vielä itse istua.

+ vauva pääsee tarkastelemaan maailmaa eri ilmansuunnasta
+ tukee hyvin selkää ja on voittanut ergonomisuudestaan palkinnonkin
+ helppo ottaa mukaan vaikka syöttötuoliksi
+ lisäosana saatavilla pöytä

- pieni lapsi pääsee ponnistamaan jalkansa irti (Aune ponnisti aluksi pyllyään ilmaan ja oli tipahtaa tuolista), en jättäisi lasta tähän vahtimatta
- lisäosana saatava pöytä on hankala asentaa

Sitteri on paras!

Vielä hetken BabyBjörnin sitteri toimittaa keinumisen lisäksi syöttötuolin virkaa. En kyllä keksi mitään parempaa paikkaa ruokien maisteluun silloin kun lapsi ei vielä osaa itse istua. Tämä BabyBjörn Balance Air on ollut ehdottomasti hintansa veroinen.

Aune sai sitterinsä jo ennen syntymää ja hyvän valinnan teimme. Kyseinen sitteri on tarkoitettu myös vastasyntyneille ja meille tämä ominaisuus olikin ensiarvoisen tärkeä. Aune pääsi usein ruokailun jälkeen jatkamaan uniaan alimmalle tasolle säädettyyn sitteriin ja vanhemmat saivat lepuuttaa käsivarsiaan. Sitteriä saa myös hellästi keinutettua ja minulla olikin oma tyyli polkea jalalla vauhtia tyytyväiselle tytölle samalla kun keskityihin muihin askareisiin.

Aune alkoi jo hyvin varhaisessa vaiheessa jumppaamaan jalkojaan saaden itse sitterinsä keinumaan. Nykyään, vaikka kohoasennossa oloa ei niin paljoa vaaditakaan, tykkää hän jäädä ruokailun jälkeen keinumaan tuoliinsa. Oikein surettaa, kun yhdeksän kilon painorajoitus saavutetaan varmasti lähitulevaisuudessa. Ohjeissa mainitaan, että ilman etukappaletta sitterissä voi istua 13-kiloiseksi, mutta minä en ainakaan ymmärrä miten lapsi sitten pysyy kyydissä.

+ toimii vastasyntyneestä lähtien
+ lapsi voi nukkua päiväunet sitterissä
+ tukee hyvin lapsen selkää
+ lapsi saa keinutettua sitteriä ja harjoitettua samalla lihaksiaan
+ kangas on helppo irroittaa ja pestä
+ lisäosana puinen lelu

- hinta on kallis suhteessa muihin, mutta laatu on varmasti parempi samassa suhteessa

Vauvakeinu

Toinen Aunen ensimmäisistä tuoleista oli Graco Sweetpeace -vauvakeinu, jonka hän sai lahjaksi mummiltaan. Mikä täydellinen pelastus niin vauvalle kuin vanhemmillekin. Jokailtaisilta tuntien itkusessioilta vältyttiin, kun Aune pääsi keinuvaan kyytiin hetkeksi.

Hintaa rumahkolla keinulla on huimasti ja kapistus vie tilaa, mutta noina toivottomina hetkinä olisin maksanut mitä vaan, että vauvalle saadaan parempi olo. Keinu ei ollut meillä käytössä kuin muutaman kuukauden, Aune ei viihtynyt siinä enää nelikuisena. Silti allekirjoitan kaikki suositukset ainakin tälle koliikkikeinulle.

+ rauhoittaa ja tuudittaa vastakivuista kärsivää vauvaa (tämä onkin todella iso plussa)

- todella kallis
- kaikki äänet ja muut lisätoiminnot turhia, värinä ja keinu olisi riittänyt
- vie paljon tilaa, eikä ole mikään kodin kaunistus

Aunella on tuoli

Aune-tyttö on nyt puolivuotias ja istunut refluksivaivansa vuoksi ihan pienestä asti erilaisissa tuoleissa. Oli haasteellista löytää vaunuja ja sittereitä, joissa vauvan on turvallista olla kohoasennossa ilman selän rasittumista.

Toki Aune vietti suurimman osan ensimmäisistä kuukausista vanhempiensa sylissä, mutta väliin vanhemmatkin tarvitsevat lepoa ja vauva vaihtelua. Keinut, sitterit ja muut istuimet ovat, ellei nyt tarpeen, niin ainakin vähintääkin hauskoja lisävarusteita pienen lapsen elämässä (ihan ilman refluksivaivaakin).

Kuvassa Bumbo-vauvanistuin, joka tukee vauvan selkää niin, että hän voi viettää siinä lyhyitä hetkiä heti kun oppii kannattelemaan päätään.